sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Elämä helpottaa

Vihdoin pääsimme nauttimaan tavallisesta pikkupentuarjesta! Riepun haava umpeutui ja näyttää jo siistiltä. Riepu hoitaa pennut hyvin, vaikka sillä sosiaalisena ja äärimmäisen lapsirakkaana on vaikeuksia hillitä itseään, kun sen tekisi mieli olla ihmisten kanssa ja jättää pennut laatikkoon. Riepu on välillä hieman huolimaton ja sählää innoissaan, kun tulemme kotiin ja silloin pennut saattavat jäädä jopa jalkoihin. Onneksi se on kuitenkin ollut pentulaatikossa imettämässä ja hoitamassa rauhassa pentujaan, kun Timo on ruokatunnilla käynyt antamassa sille ruokaa ja päästämässä pissille. 

Pennuille on tehty Bio Sensor-ohjelman "jumppaa" kolmannesta päivästä alkaen. Jumppaa jatketaan yhteensä kaksi viikkoa. Ensin pennun tassuja kutitellaan pumpulipuikolla, sen jälkeen niitä pidetään pää ylöspäin, pää alaspäin ja selällään ja lopuksi ne laitetaan kylmälle alustalle. Kaikkia näitä tehdään 3-5 s kerrallaan, kerran päivässä. Kylmää alustaa en raaskinut tehdä alusta asti, mutta viitenä päivänä pennut ovat tehneet senkin osuuden (pyyhe ison kylmäkallen päällä). Ensimmäisenä silmät aukesi Pikalla. Loppuviikosta pennut ehkä jo hieman näkivätkin, koska alkoivat liikkua paljon varmemmin. Osa osaa jo ilmaista mielipiteensä haukkumalla. Kaikilla on painot noussut tasaisesti ja he ovatkin melkoisen tasaisen kokoinen porukka. Paljon pienempiähän nämä ovat kuin Vinkan pennut aikoinaan, mutta ne olivatkin melkoisia mörssäreitä!

Vinka-mummokin pääsi jo samaan huoneeseen pentujen kanssa. Riepu on aikaisemmin hieman mulkaissut laatikosta tai ovelta, jolloin Vinka ja Jekku ovat ymmärtäneet pysyä poissa pentuhuoneesta vaikka porttikin olisi auki. Vinkan tekisi mieli hoitaa pentuja, mutta se kunnioittaa Riepua ja osallistuu Riepun antamissa rajoissa pentujen hoitoon. Jekku on aivan ihmeissään ja tyytyy katselemaan toimintaa vähän kauempaa :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti